Korona, kangastus. Miksi paniikkiin ei ole syytä?

Corona Virus

Joulukuussa 2019 alkaneet keuhkokuumetapaukset Kiinan Wuhanissa kohdistivat koko maailman katseet uuteen syntyvään uhkakuvaan. Tammikuun loppuun mennessä, Kiina ilmoitti sairastuneiden määrän nousseen noin 10.000 tapaukseen. Samaan aikaan, muualla maailmassa, todennettuja tapauksia oli noin 100 kappaletta.

Kiinan tilastoinnin luotettavuutta epäiltiin, sillä tartuntojen taltuttaminen sujui väestön määrään nähden tehokkaasti. Maaliskuun alussa maailmalle levinnyt virus aiheutti voimakkaan reaktion – WHO julisti maailmanlaajuiseen pandemian.

Puoli vuotta myöhemmin, Kiinan tapaukset ovat edelleen lähes maaliskuun lukemissa. Tällä välin maailmalla tapausten määrä on noussut yli 30 miljoonaan. CoViD-19 tautiin on menehtynyt noin 950 tuhatta ihmistä.

Koska tautitilastojen ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, se antaa ikävän mahdollisuuden virheellisten tilastojen jakamiseen. Mutta oliko Kiinalla syytä muunnella tilastoja? Maailmalla spekuloitiin julkisesti jopa tahallisesta epidemian peittelystä. Tämä johti Kiinan koko taudin alkuperän kyseenalaistamiseen. Syytöksiä lensi niin Yhdysvaltojen asevoimien kuin italialaisten turistien suuntaan. Oliko SARS-COV-2 virus sittenkään peräisin Huanan markkina-alueelta?

Tammikuun 24. päivänä julkaistiin kiinalainen tutkimus koronaviruksen puhkeamisesta ja Kiinassa havaituista 41 ensimmäisestä tartuntatapauksesta. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen tautitapaus löydettiin joulukuun 1. päivänä mutta tapauksen ja 40 muun tartunnansaaneen välillä ei löydetty epidemiologista yhteyttä. Yhteys ensimmäisen tartunnan ja Huanan markkinoinden välillä jäi todistamatta.

27. marraskuuta kerätyistä kahdesta itsenäisestä jätevesinäytteestä Brasilian Florianopoliksessa, löydettiin SARS-COV-2 virusta. Tämän vielä vertaisarvioimattoman tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että uusi koronaviruskanta levisi Brasialiassa jo marraskuussa 2019.

16. marraskuuta Ranskassa sijaitsevassa Albert Schweitzerin sairaalassa otetuista rintakehäröntgenkuvista oli tunnistettavissa SARS-COV-2 viruksen aiheuttaman taudin tyypillisiä merkkejä useamman potilaan kuvista.

Elokuussa 2019, Wuhanin sairaaloiden parkkipaikoilla havaittiin lisääntynyttä liikennettä. Samanaikaisesti internetissä hakutermi ’ripuli’ yleistyi. Tutkijat ovat varovaisesti vihjanneet, että tämä saattoi olla SARS-COV-2 ensimmäiset tartunnat.

Maaliskuun 12. päivänä Espanjassa otetuista jätevesinäytteistä löytyi Barcelonan Yliopiston mukaan SARS-COV-2 virusta. Tämä tarkoittaisi, että virus kiersi maailmaa jo 9 kuukautta ennen virallista ensimmäistä tartuntatapausta.

Edellä mainittuja löytöjä on tutkittu, mutta virallista yksimielistä kantaa uuden koronaviruksen ensitapaamisesta ei olla muodostettu.

Pandemian aiheuttanut koronavirus hallitsi maailmaa. Lukuisat maat toteuttivat alueellisia eristyksiä, ulkonaliikkumiskieltoja sekä aina maskisuosituksista maskipakkoon.

Kuolleisuusluvut ja prosentit aiheuttivat paljon puhetta ja jopa pelkoa. Pelkoa kylvi erityistilanteesta uutisoiva media, joka onnistui liittämään aiheeseen kuin aiheeseen pienen murusen pandemiaa.

Alarmismin takia tärkeimmät uutiset jäivät kertomatta. Korona oli selvästi vaarallinen monisairaille sekä ikäihmisille. Yhteiskunnan terveille kansalaisille se ilmeni pääasiassa lievänä tai jopa oireettomana. Useat maat raportoivat, että jopa yli 80% tapauksista olivat jopa täysin oireettomina. Yli kolmen prosentin kuolleisuus tartunnoissa ei heijastanut todellisuutta, todellinen luku oli alle prosentissa. Kuolleisuuden tarkka määrittäminen on tosin mahdottomuus, sillä testaamiinen vaihtelee maiden välillä suuresti. Sen lisäksi oireettomien tapausten määrä on tuntematon. Vertaukseksi voisi nimetä vuonna 2009 vaikuttaneen H1N1 influenssan, jonka kuolleisuusprosentti, riippuen maasta vaihteli promillen kymmenyksestä aina 10 prosenttiin.

Se missä moni maa epäonnistui, vaikka dramaattisia, jopa drakonisia toimenpiteitä suoritettiin, oli vanhustenhoitolaitosten suojaaminen. Useassa maassa tautiin kuolleiden mediaani-ikä ylittää 80 vuotta, ja hyvin harva kuollut on alle 60-vuotias. Huomioiden tarkentuneen taudinkuvan, maanlaajuiset eristykset, koululaitosten sulkemiset ja muut rajoittamiset, olisivat tulevaisuudessa ehdottomasti ylilyönti. Tarpeeton ja jopa haitallinen reaktio. Tieto tästä on erityisen tärkeää alkavan influenssakauden edellä. Paluuta kevään rajoitettuihin olosuhteisiin ei perustellusti pystytä enää toteuttamaan.

Tämä oli saateteksti samaa aihetta laajasti käsittelevään videoon. Videon voitte katsoa YouTubessa Myytinkertojat-kanavalla painamalla tätä.

1 kommentti artikkeliin “Korona, kangastus. Miksi paniikkiin ei ole syytä?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *